29.1.2011
Raotan verhoa varovasti ja totean, että taivas on kirjaimellisesti kaikkea. Kirkkaan sinisestä tumman puhuvaan mustaan ja kaikkea siltä väliltä. Ensimmäisen ajotunnin aikana pitääkin hyvin paikkansa uusi seelantilainen sanonta, että jos sää ei mielytä odota viisi minuuttia. Muutama ripaus tulee ensimmäisen tunninkin jälkeen vettä mutta sitten taas loppupäivä sinisen taivaan alla.
Mt.Cookin tieltä löytyi nimikko luukautti (=näköalapaikka :)
Keskellä Mt. Cookille vievää tietä... välillä vauhdikasta suoraa ja välillä mukavaa sopivan loivaa tai sopivan tiukkaa mutkaa.
Alla parkissa Mt. Cookin huipun jäätiköt taustana.
Ja jos olemme ennenkin ajaneet maan upeimpia pätkiä niin taas tänään ajetaan. Twizelin ja Mt. Cookin väli menee maan ykkösteiden joukkoon Kuinkahan paljon yhdessä maassa voi olla maan ykkösteitä?). Ja maisemat ovat kuin Taru Sormusten Herrasta elokuvista… mikä johtuu paljolti myös siitä että Taru Sormusten Herrasta elokuvat on kuvattu täällä. Harva maa tällä planeetalla on yhtä tasaisen hulppea motoristin kannalta kuin Uusi Seelanti. Mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta, että en kyllä henkilökohtaisesti tänne kovin äkkiä olisi valmis muuttamaan. Täältä kun on pahuksen pitkä matka joka paikkaan. Ja ainakin oma psyyke tukehtuisi nopeasti maan pikkusöpöyteen… mutta yes. Turistina pari viikkoa on enemmän ja vähemmän mopopojan taivasta… ;)
Ajopäivä päättyy Lake Tekapoon Lake Tekapon rannalle, joka turkoosi järvi lumihuippuiset vuoret taustanaan. Raimo edelleen Uimaseura Uuden Seelannin Pingviinit, ainoa jäsen!
Yksi Uuden Seelannin monilukuisista silloista. Maasta löytyy yllättävän paljon yksikaistaisia siltoja myös pääteillä. Kirsi etualalle. Janne ajaa RT'llä enduroa takana.
Veljekset jäätelöllä... Raimo on luonnostaan kova poika syömään jäätelöä (= noin jäätelö per tauko ;) ... loppumatkasta näkyy tarttuneen tuo muihinkin veljeksiin. Mutta jäätelö tiellä pitää, tiesihän sen Vatanenkin aikoinaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti