18.1.2010
Hannu, Teijo, Raimo ja Pertti Uuden Seelannin pohjoisimmassa kohdassa Cape Reingassa
Pertti ja Raimo Cape Reingan majakan edustalla... ja Raimolla taitaa olla ryhmän tyylikkäin sadeasu!?
Sataa sataa ropisee. Itseasiassa Australian tulvimaan saaneen säärintaman rippeet ovat päällämme ja vettä riittää vielä Uudelle Seelannillekin vaikka ei enää tulviksi saakka. Jatkuvaa sade ei kuitenkaan ole vaan välillä on jopa kuivia tien pätkiä.
Aamulla koneet käyvät kahdeksalta ja suuntana Uuden Seelannin Nordkapp, Cape Reinga, joka myös maorien pyhä paikka. Kartan mukaan viimeiset 30km ovat hiekkatietä, mutta maan tielaitos on viimeaikoina ollut asialla ja asvaltti jatkuu perille saakka. Cape Reinga on upea karun kaunis niemenkärki josta tuulta ei puutu. Käytännössä tuuleen voi nojata.
Uuden Seelanin pohjoisin kärki on Awanuista menopaluu 108km suunta. Pohjoiseen tulimme länsirantaa. Etelään jatkamme Awanuista itärantaa, joka sekään ei jätä konepyöräkuljettajaa kylmäksi. Uuden Seelannin motoristit ovat saaneet enemmän kuin useimman muun maan motoristit. Tosin pohjanmaan suorat voisivat olla paikallisille baikkereille suurta ekstotiikkaa.
Teemu ja Janne sadetta pitelemässä. Australian tulvimaan saanneista sateista loput tulivat Uuteen Seelantiin :)
Päivän päättärimme on Whangarei. Riihimäen kokoinen kaupunki, joka sekin menee kiinni yhdeksältä. Näyttääkin siltä, että tässä maassa ei kanata juuri etsiä avoinna olevaa ravintolaa yhdeksän jälkeen. Onneksi löydämme yhden avoinna olevan sitä ennen. Sade on mukana vielä tullessamme syömästä. Pidetään peukkuja että se huomenna menee sateen taivaaseen, missä se sitten onkin.
Marjatta ja Kauko Uuden Seelannin pohjoisessa.
Häämatkalaisemme iltapuhteissa sanaristikkoa täyttämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti